Vinkit keväisen ahvenen pilkintään

Kevät on tunnetusti hyvää aikaa ahvenen pilkkimiseen. Lisäksi kevätsäällä jäällä viihtyy muutenkin, kunhan kelit osuvat kohdilleen. Kun päivisin aurinko jo lämmittää niin, että lumi sulaa kumisaappaiden varressa ja jäälläkin on helppoa liikkua, niin silloin ahventen narraaminen on loistava ulkoiluaktiviteetti.

Parhaimmassa tapauksessa reilun happihyppelyn lisäksi keväisiltä pilkkireissuilta saa ahvenia pannulle saakka. Vaikka ajankohta onkin otollinen noiden raitapaitojen narraamiseen, niin taktiikkapakissa on silti hyvä olla muutama erilainen kikka erilaisine vieheineen, sillä ahvenet osaavat olla hyvinkin valikoivia ja kinkkisiä kavereita, kun sille päälle sattuvat.

Järvellä kannattaa olla jo hyvissä ajoin aamulla.

Onneksi meidän Green Trailin remmistä löytyy SM-pilkin ja Pohjoismaiden pilkinnän mestari Hiski, joka seuraavaksi avaa omia näkemyksiään siitä, kuinka kevätjäiltä voi saada ahvenia kotiin viemisiksi asti. 

Milloin sitä kannattaa sitten olla järvellä keväisin? Heti auringonnousun aikaan, keskipäivällä vai illalla?

- Aamullahan sitä pitää järvelle mennä, ja parhain syönti osuu yleensä aikaiseen aamuun ja iltapäivään. Keskipäivä on usein hyvää aikaa eväiden syöntiin. Isoilla järvillä kun on auringonnousun aikaan pelipaikoilla, niin yleensä hyvä tulee. Matalilla järvillä sen sijaan ei ole niin suurta merkitystä ajankohdalla.

Millaisista paikoista niitä ahvenia sitten kannattaa etsiä? Matalasta vai syvästä?

- Riippuu hirmuisesti vesistöstä. Isosta ja syvästä järvestä niitä kannattaa etsiä 8-20 metristä. Toki matalammastakin voi löytää kaloja. Hieman rehevämmät järvet, jotka ovat enemmän särkikalapitoisia, toimivat yleensä hieman matalammilta paikoilta parhaiten.

Järven koolla ja veden värillä on merkitystä siihen, mistä ahvenet löytää.

Löytyvätkö kalat sitten vuodesta toiseen yleensä samoilta paikoilta? Vai joutuuko joka kevät etsimään uudet apajat?

- Eihän ne vuodet ole veljeksiä. Syksy vaikuttaa usein paljon, eli kuinka on jäänyt lämpimän veden taskuja järveen ja onko sitä kautta kalat pysyneet parvissa. Yleisesti ottaen kaloja kuitenkin löytyy samoilta apajilta, mutta jos edellisten vuosien paikoilta ei löydykään tänä keväänä kalaa, niin kannattaa kokeilla, että laajentaa hieman kalastettavaa aluetta ja kokeilee olisiko ahvenet hieman eri kohdassa. Itselläni on usein selkeät ottipaikat merkattuna karttaan, jotka sitten kierrän ja katson, että mitkä niistä toimivat milloinkin.

Mitä niille kaloille sitten kannattaa tarjota? Toimivatko isolle ja pienelle ahvenelle samat vieheet?

- Jos kyseessä on suht koht iso järvi, niin yleensä syömäkalojen etsiminen alkaa tasapainopilkkiä käyttäen. Ja kalastaen niin, että pinnasta pohjaan päin, sillä ahvenet usein nousevat pohjasta ja merkkaavat tasurin edes pienillä tärpeillä. Jos kalat eivät meinaa ottaa pysyäkseen kiinni, niin tällöin tasapainopilkin värin tai mallin vaihtaminen voi olla onnistunut ratkaisu. Sitten jos tasuri ei toimi, niin usein vaihdan pystypilkkiin, jossa on ketju-/värikoukku tai tapsipilkki morrilla. Jos sekään ei toimi, niin vaihdan ihan pelkkään morriin. Joskus isot ahvenet saa ottamaan pieniin täkykaloihin kuten särkiin, jos sellaisia sattuu saamaan.

Hiski luottaa Pilkkipajan tasapainopilkkeihin, eikä suotta.

Kaikuluotaimien käyttö pilkkimisessä on yleistynyt viime vuosina. Käytätkö itse aina kaikuluotainta ahvenia jahdatessa? Vai riittääkö järvien syvyyskäyrien tarkastelu ja paikallistuntemus onnistumisiin?

- Tuleehan sitä kaikua käytettyä, mutta kartta on todella hyvä ja tärkeä kaveri pilkkimisessä. Kartasta pystyy helposti tsekkaamaan potentiaalisia ottialueita, mutta vain kokeilemalla selviää onko niissä kalaa. Ja tuohon kalojen olinpaikkojen todentamiseen kaikuluotain on hyvä apu, sillä sen avulla näkee nopeasti onko paikalla kaloja ja ovatko ne ylipäätään syöntipäällä. Kaikuluotaimen näyttöön ei pidä kuitenkaan liikaa turtua, sillä vaikka siinä näkyisi kalaa, mutta se ei ole syönnillään, niin silloin kannattaa vaihtaa paikkaa. Toki kannattaa kokeilla saisiko kalat johonkin reagoimaan, mutta kannattaa kuitenkin uskaltaa vaihtaa paikka ja kokeilla muualtakin.

Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi ison ahvenen pilkkimiseen?

- Ison ahvenen eli yli kiloisen ahvenen pilkkiminen eroaa selkeästi syömäkokoisen ahvenen pilkkimisestä. Usein tuollaiset ahvenet eivät ui samoissa parvissa kuin pienemmät lajitoverinsa. Eli niitä voi löytää samoilta paikoilta, mutta yleensä isot ahvenet ovat omassa parvessaan. Ison ahvenen pilkinnässä kaikuluotain onkin hyvin oleellinen työkalu, sillä sen avulla pystytään näkemään kalojen reaktiot vieheisiin. 

Kaikuluotaimet ovat hyödyllisiä apureita pilkillä, mutta yksinään ne eivät kaloja jäälle nosta.

Mitä muita niksejä pilkkipäivään tulee vielä mieleen?

- Paksun lumen/jään aikaan pilkkiessä kannattaa etsiä ja kokeilla aluetta, jossa on selkeästi vähemmän lunta, jolloin valoa pääsee paremmin jään alle. Sen sijaan usein keväisin kirkkailla jäillä toimivat kohdat, joissa on lumikertymää tai muuta vastaavaa, joka estää valon pääsemisen jään alle. Ja kevään pilkkimiseen vielä, että ei välttämättä kannata ottaa reiästä sohjoja pois, jotta sinne ei pääse liikaa valoa. Tämmöiset kikat voivat olla toimivia, mutta eivät nekään ole kiveen hakattuja varmoja keinoja saaliiden saamiseen.

Näitä keinoja hyödyntäen sitten vain jallittamaan ahvenia ja nauttimaan keväisistä säistä jäällä! Kevätjäillä, niin kuin jäillä muutenkin, on syytä mennä turvallisuus edellä ja aina pitää jäänaskalit kaulalla.

Ps. Pieksämäen myymälässämme voi myös käydä kysymässä vinkkejä ahvenen pilkkimiseen osaavalta henkilökunnaltamme!

Jarin ja Sarin arkistosta kuva onnistuneesta ahvenen kevätpilkkimisestä!