Kaitum ja Tjirtjam 2019


Tammikuu ja loskaa...

Keli on mitä on, mutta tässä kohtaa on hyvä palata viime kesään. Lähtötunnelmiin jäätiin edellisessä kirjoituksessa ja nyt Kaitumin reissusta on jo tovi.



Kaiken kaikkiaan reissu oli mahtava ja Tjirtjam, sekä Kaitumjoki tarjosi lähes kaiken sen mitä olin uskaltanut toivoa!

Lähdimme matkaan perjantaina myöhään iltapäivällä kahden auton voimin kohti ruotsia. Tarkoituksena oli ajaa Haaparannan kautta kohti Stora Sjöfalletin kansallispuistoa. Sieltä sitten matkustaa kahdella eri kopterikyydillä lauantaina määränpäähän.


Saavuimme yöllä viimein myöhään perille ja iltakahvien jälkeen asettauduimme mukavasti ristiin rastiin autojen penkeille muutaman tunnin yöunille. Osa sai unta ja osa ei. Stora Sjöfallet yllätti täysin. Olin nähnyt paljon kuvia Kaitumilta, mutta koko kansallispuiston alue oli todella kaunis! Aamiaisen jälkeen siirryimme tavaroiden kera Fiskflygin pihaan odottamaan kuumeisesti tavaroiden puntarointia ja siirtymistä sinne, mistä oli jo pitkään haaveiltu: Tjirtjamiin kalalle. Henkilökunnan lämpimän vastaanoton jälkeen odottelimme hetken ja pakkasimme kuskien avustuksella tavarat kopteriin ja pääsimme lähtemään.


Stora sjöfalletin, Kebnekaisen ja koko alueen suuruus, sekä kauneus selkeni täysin vasta ilmassa. Paikka paikalta hienompia vesiä, vuoria ja tunturijärviä. Tässä kohti jo aavistelin, että tänne joutuu varmaan tulemaan uudestaan. 
Alle puolen tunnin päästä olimme Kaitumjoen varressa kasaamassa puolijoukkuetelttaa ja asettelemassa tavaroita paikalleen. Kuume kalaan alkoi tässä kohtaa jo nousta ylitsepääsemättömäksi, joten suurin osa tavaroista haki paikkaa vielä seuraavana päivänä. 


Ensimmäiset harjukset paisteltiin ja maisteltiin ensimmäisenä iltana nuotion äärellä.


Kelit oli kuumat! Koko reissun ajan aurinko paahtoi taivaalta ja suojaa ei siltä saanut kalastajat, eikä kalat. Hetkittäin tuo keli vaikutti suuresti kalantuloon. Iltaisin ja myöhemmin pintaperholla sai kyllä hyvin kalaa, mutta päivisin ainut tehokas vaihtoehto tuntui olevan kovasti painotetut perhot. Kalan koko Tjirtjamissa oli hyvä. Harjukset olivat 40cm tuntumassa. Muutama taimenkin kävi näyttäytymässä, mutta pääasiassa harjustahan sitä oltiin lähdetty hakemaan! Vesi oli melko matalalla, joten pelipaikoille pääsi parhaiten kahlaamalla ja ylikin pääsi muutamasta kohtaa. Pätkän alemmat osat olivat itselleni ehdottomasti reissun parhaat! Kovimmista koskista ja niiden viereisiltä rauhallisemmilta paikoilta tuli hyvin isompaa kalaa ja kaksi 50cm ylitystäkin tuolta sain siiman päähän. Parhaiten perhoista toimivat kuulapäiset Red Tagit, Squirmyt ja jänisnymphit. Pintaperhoista loistivat parhaiten mustat ja ruosteen oranssit klinkit eri kokoisina.


Viikko meni nopeasti ja kalaa syötiin paljon! Paikkaa suosittelen kaikille kalastaville ulkoilmaihmisille! Tuolla pärjää hyvin perholla tai virvelivehkein ja kalaa on paljon. Lisäksi maisemat hakevat vertaistaan!


Nyt onkin jo aloitettu tämän vuoden osalta reissun suunnittelu ja kovasti näyttää, että suunta on sama mutta paikka toinen. Tänä vuonna jahdataan taimenta ja rautua.


-Niko Turpeinen-



Kommentit

Suositut tekstit